sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Myyn kaikki hevoseni / KAIKKI MYYTY

KAIKKI EHDITTIIN VALITETTAVASTI JO VARATA!

Mä en olis ikinä uskonut ainakaan vuos sitten, että kirjotan tätä postausta, mutta joo. Nyt olis kai oikee aika myydä pikkuset kepikkääni

Info
1. Hevoset noudetaan SM-kisoista 2016 täytteineen ja keppeineen. Joillekin tulee mukaan varusteita, joita ei ole mahdollista ostaa erikseen.
2. Maksu käteisellä paikan päällä. Jos haluat välttämättä maksaa tilille, niin maksu suoritetaan ennakkoon.
3. Ostotarjous on sitova eli sitä ei voi peruuttaa.
4. Kaikkien hevosten tiedot pidetään samoina. Jos niitä muutellaan, häviävät myös kaikki viralliset arvonimet.
5. Plussaa, jos ostavalla tallilla on Instagram tai sivut, joissa lukee hevosen tiedot.
6. Kaikki tarjoukset Instagramiin tai sähköpostiin kepparijolie [at] gmail.com ([at] pitää muuttaa @).
7. Kaikki hevoset myydäät tarjousten perusteella.
8. Jos olet alaikäinen, muista pyytää vanhemmiltasi lupa!

Myydään neljä Sailan valmistamaa hyväkuntoista hevosta/ponia. Kaikki ovat suunnilleen yhtä hyvässä kunnossa kuin ostaessa. Ei reikiä tai muutakaan sellaista huomioonotettavaa.

- valmistettu heinäkuussa 2014
- arabialainen täysiverinen, tamma, s. 2008
- i. BJ. Black Jack, e. Kep Mva Fn IST Finding Fidelity ox
- KUMA x2, irto-SERT, JS x3




- valmistettu maaliskuussa 2015
- lämminveriristeytys, ori, s. 20.3.2010
- i. Kep Mva Fn Extempore, e. Kep Mva Fn IST River of Joy
- irto-SERT, KUMA, MVA-sert, JS x3

3. Bewildered "Bane"
- valmistettu heinäkuussa 2015
- australianponi, ori, s. 24.7.2011




4. Minette "Mina"
- valmistettu elokuussa 2015
- shetlanninponi, tamma, s. 2012



Lisää kuvia löytyy muuten Instagram-tililtäni ja hevosten omilta sivuilta bannerin alta! :) Minalle en valitettavasti ikinä ehtinyt tehdä omaa sivua.

Jolie

lauantai 3. lokakuuta 2015

Jennyn ja Jolien kesäkilpailut 7.8.2015

Moikka kaikille lukijoille taas! Nyt onkin sitten jo alkanut lokakuu ja elo- ja syyskuun postausmäärät näyttävät huolestuttavan alhaisilta.

Mulle ei oo viikossa tapahtunut edelleenkään mitään uutta keppareitten suhteen, enkä ole varmaan koko viikkoon edes ehtinyt ajatella keppihevosia, mutta onneksi kohta on jo syysloma (ja mulla tänä vuonna viikon mittainen, heh), joten ehkä silloin voisin saada sitten jotain aikaiseksi. Maanantaina tosin vaihtuu jakso ja tulee paljon uusia opettajia ja aineita, joten en yhtään osaa ennakoida, tuleeko mulle syyslomaksi läksyjä vaiko ei. Ei kuitenkaan murehdita huomisen murheita, vaan mennään suoraan asiaan!

Kisakenttä ja kisaajia.
Eli mä ja Jenny järjestettiin vielä toiset kisat tänä vuonna. Tällä kertaa aivan kesäloman lopulla eräänä perjantaina, koska Jenny ei pysty järjestämään enää kisoja lauantaisin tai sunnuntaisin hänen ratsastuksiensa takia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos me vielä järjestetään kisoja, niin seuraavan kerran varmaan vasta ensi kesänä.

Info. Buffetti löytyi tuon "puskan" toiselta puolelta.
Kisapäiväaamuna olin herännyt tooosi aikaisin, enkä ollut nukkunut ainakaan muistaakseni edellisenä yönä erityisen hyvin. Kisojen järjestäjillä on yleensä ihanat paineet edellisenä iltana, eikä unta välttämättä tule kovinkaan helposti. Siksi kannattaakin pitää unirytmi kohdallaan, koska aikaisen unirytmin luulisi helpottavan pitkiä yöunia edes jotenkin. Tai sitten ei.

Meillä oli kisoissa käytössä tällainen kisakarsinasto, joka kevätkisoissa toimi näyttelykarsinastona.
Kisapaikalle olin päässyt joskus ennen yhdeksää. Roudasin siellä joitain tavaroita ja sitten, kun muut tuli, saatiin loputkin tavarat raahattua kisapaikalle. Roudauksen jälkeen me rakennettiin verkkaesteet, joita oli varmaan kaks tai kolme sekä koulukenttä, joka oli kooltaan melko iso eli 8 x 16 m. Me saatiin kisapaikka ajoissa kuntoon ja mä lähinnä istuskelin varjossa ja popsin hunajamelonia.

Tässä sitä sitten ollaan roudaamassa niitä tavaroita... Mä syön melonia vasemmalla ja Jenny istuskelee tuossa keskellä.
Kisaajat tuli ajoissa kisapaikalle ja Jenny puhui joitain alkupuheita, kun mä valmistauduin tuomaroimaan He A -koululuokan. Helpossa A:ssa olin ehkä aika keskitiukka tuomari. Aluksi sähläsin aika paljon, mutta hetken kuluttua homma alkoi tuntua melko luontevalta ja niin saatiin ensimmäinen koululuokka päätökseen.

Tuomaroimassa.
Intteriin päätin ottaa vähän tiukemman arvostelumenetelmän... Itseasiassa aika paljonkin tiukemman, koska nelosia sateli ihan liikaa ja musta tuntui lopuksi vähän pahalta tiukkojen arvostelujen takia. Toivottavasti pääsen kuitenkin vielä tuomaroimaan lisää koululuokkia joskus toiste ja löytämään oman tuomarointitapani.

Jenny viilettää Herkulla Intterissä.
Kouluohjelmat oli muuten aika surkeasti suunniteltuja. Jos vielä suunnittelen niitä, niin aion kyllä ihan tosissani panostaa niihin paljon enemmän niin kuin ylipäänsä koululuokkiin kokonaisuutena. Haluaisin niin saada joskus järjestettyä sellaiset kisat, joissa koululuokat ovat yhtä mielenkiintoista katsottavaa kuin esteluokat. Se vaan olis niin siistii!

Kisapaikalla oli poneja tarhoissaan.
Mainitsen nyt vielä tähän kouluratsastusplörinän loppuun, että koululuokkia tuomaroidessani mua helpotti huomattavasti kesällä suorittamani valmentajavalmennus ja elokuussa suorittamani tuomarointikoe. Olen siis nykyään periaatteessa SKY:n virallinen valmentaja ja tuomari kouluratsastuksessa. :)

Laukkaan Banella joskus kisojen loputtua.
Koululuokkien jälkeen oli vuorossa Working Equitation eli lyhennettynä WE. Mä en itse tiedä WE:stä pahemmin mitään eli kyseinen laji oli tavallaan Jennyn laji. Sen kuitenkin tiedän, että WE on tosi työläs järjestää, mutta silti hyvin hauska kisata. Meillä kisattiin ainoastaan nopeuskoe kolmesta eri koetyypistä.

Palkintojenjako 80 cm -luokassa.
WE:n nopeuskokeessa ei tarvitse olla mikään SM-voittaja, koska tärkein asia, mitä työratsastuksessa vaaditaan, on tarkkuus. Jos ei ole tarpeeksi tarkka, voi saada virhepisteitä (meidän kisoissa lisää aikaa) ja koska aika ratkaisee, nopein ei välttämättä voitakaan.

Esteradan pohjapiirros.
Viimeisinä luokkina kisoissa oli normaalit esteratsastusluokat. Näihin me oltiin panostettu eniten (tai ainakin mä olin panostanut) ja me saatiinkin paljon kehuja esteistä. Esteterata oli iso ja fyysisesti rankka ratsastaa nopeasti, joten se vaati todella hyvää kuntoa varsinkin korkeimmissa luokissa.

Kisaajia.. hmm... Varmaan opettelemassa esterataa?
Mäkin osallistuin kisoissa isoimpaan esteluokkaan, mutta jostain syystä kesällä kasvanut ketteryys ja ponnistuskyky oli kadonnut pikkuhiljaa kokonaan pois, joten onnistuin tunaroimaan koko suoritukseni. Osasyy huonoon ratsastukseen oli varmaan se, että olin istunut ihan koko päivän ja jalkani olivat aivan järkyttävän kipeät. En kuitenkaan jaksa enää välittää siitä, enkä varmaan tule enää omissa kisoissani kisaamaan yhtään luokkaa.

Oikein tyylikkäästi hyppäämässä Banella.. Oikeesti toi näytää aika kauheelta.
Ainoa iso kommellus kisojen suhteen oli se, että meille tuli kisoihin vääränlaiset ruusukkeet (samanlaiset kuin kevätkisoissa). Ensinnäkin me saatiin isommat ja kalliimmat ruusukkeet kuin me tilattiin ja toiseksi niissä luki väärä teksti, eli sama kuin kevätkisojen ruusukkeissa. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin päättyi parhain päin ja me saatiin ruusukkeet täysin ilmaiseksi. Ruusukkeiden taakse laitettiin silti pienet laput, joissa lukee sitten ihan oikea teksti eli Jennyn ja Jolien kesäkilpailut 2015.

Palkintoja.
Ostin muuten juuri näistä meidän kisoista Minan. Mina oli joku kumma heräteostos, jonka päätin spontaanisti kisapäivän aamuna. :D

Poni kädessä... Hipelöin sitä paaaljon.
Omat plussani kisoista:
+ Iso, avara ja tilava kisa-alue, joka sijaitsi rauhallisella alueella ja jolla oli myös varjoa.
+ Todella hyvä sää, vaikka olikin vähän kuuma.
+ Hyvä estekalusto.
+ Toimiva info, buffetti yms.
+ Tulokset saatiin laskettua nopeasti.

Omat miinukseni kisoista:
- Ei vessaa. 
- Kouluohjelmat epäloogiset.
- Pieni odottelu luokkien välissä
- Palkintojenjakojen viivästyminen.
- Kilpailut kestivät melkein 7 tuntia.
- Ruusukkeissa väärät tekstit.
- Ei ollut joka luokkaan pokaaleita.

Kiitos vielä kisojen järjestämisestä itse kisaajille, avustajille ja erityisesti kisojen toiselle järjestäjälle, Jennylle! Loppuun saattekin ihmetellä vielä yhtä kuvaa ja voitte julkaista kommentteihin omia johtopäätelmiänne, mitä oikein kyseisessä kuvassa tapahtuu.

 Mitä mieltä te kisaajat olitte kisoistamme? Entä miltä kisat vaikuttivat teidän mielestä, jotka ette olleet kisoissamme?

Pst! Oletteko havainneet näin kahden kuukauden aikana blogipostauksia keppariblogeissa tai videoita YouTubessa meidän kisoista? Lukisin ja katsoisin niitä mielelläni!

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ehkä voisinkin jo pikkuhiljaa heräillä?

Heippa kaikille blogin lukijoille, jotka vielä ovat jäänet seurailemaan blogiani melkein kahden kuukauden tauon jälkeen. Olisin toivonut, että olisin saanut blogin ja harrastukseni pidettyä yhtä aktiivisena toimintansa suhteen kuin heinäkuussa, mutta toisin kävi. Postaustahti nimittäin hiipui olemattomiin eikä tässä kyllä oikein ole tullut ratsasteltua kunnolla.

Reali viime viikonloppuna mummoni ja ukkini mökillä useamman viikon ratsastustauon jälkeen.
Tämä kaikki johtuu lähinnä siitä, että koulut alkoivat ja mulla on ollut niin paljon uutta opeteltavaa, että energiakaan ei oikein ole riittänyt minkään päivittämiseen. Uusia asioita ovat mulla esimerkiksi uusi koulu, uusi luokka, uusi ratsastustalli, uudet kaverit jne. Mulla on nykyään niin vähän täysin ohjelmattomia päiviä, että asioiden tekeminen viivästyy viivästymistään. Lisäksi koska vuorokaudessa on vain rajoitetusti tunteja ja vapaapäivät tuntuvat olevan nykyään niin harvassa, haluan käyttää ne ainokaiset rauhalliset hetken ihan vain lepäämiseen.

Mitään sen kummempia selittelemättä tarkoituksenani olisi taas aktivoitua ja postaustahti voisi sitten olla vaikka yksi viikossa. Omaan korvaani se voisi kuulostaa ehkä jopa ihan realistiselta, vaikka seuraavan kerran kunnolla aktiivinen tulen olemaan varmaan vasta ensi kesänä, jos saan blogin pidettyä siihen asti hengissä. Toivottavasti lupaukseni aktiivisuudesta eivät sitten tule olemaan aivan tyhjiä...

Harrastukselleni ei tosiaan ole muuten tapahtunut mitään sen kummempia. Talliini saapui uusi ponitamma, rodultaan shetlanninponi ja nimeltään Minette, tutummin Mina. Mina on Sailan ja Varjan yhteistyönä valmistettu sukkaponi ja aivan hirveän itsepäinen. Tällä hetkellä me opetellaan vasta Helppo C:n juttuja ja hypätään (tosin huonolla menestyksellä) noin 50-60 cm esteitä. Opittavaa on siis vielä paljon!


En usko, että tulen oikein tänä syksynä enää kisaamaan missään, mutta saa nähdä. Olisihan sitä ihan kiva päästä ratsastamaan tänä vuonna vielä edes yksi kouluohjelma.

Viimeksi kävin kisoissa elokuussa, viikko mun ja Jennyn kesäkisojen jälkeen. Kisat olivat siis Niittyjoen syyskisat Lahdessa ja siellä olin Novan ja Minan kanssa. Molemmista kisoista tulee postaukset mahdollisimman pian.

Mulla ei ole tällä kertaa mitään sen kummempaa kerrottavaa, joten toivotan teille lukijoille hauskaa syksynjatkoa!

- Jolie

Miten teidän syksynne on alkanut?